Millaisen kohtelun siellä sai, oli arvoitus. Mutta varmasti kohtelu ei ollut useinkaan ihmis- arvoista. Kaikki sotavangit eivät kestäneet, mutta osa kesti ja palasi kotiin. Jotakin sota- vankien kohtelusta kertoo se, että sodan jälkeen kotiutettujen keskipaino oli 47 kiloa; kevein kotiutettu painoi 37 kiloa.

Venäjällä Hatsinassa oleva suomalaisten sotavankien muistomerkki, kuva Kimmo Niskala

Vapaussodassa punaisten vangiksi joutuivat Einari Tuominen, Kusti ja Matti Haapa-aho. Miesten tie johti Pietariin, Pietari-Paavalin vankilaan. Kaikki palasivat aikanaan hengissä kotiin. Metsäteknikko Aleksi Kauraniemi joutui punaisten vangiksi Tampereella, mutta vapautui valkoisten vallattua kaupungin. Niin ikään Tampereella joutui punaisten vangiksi Alfons Lagus. Hän oli vangitsemishetkellä haavoittunut ja kuoli myöhemmin sotasairaalassa.

Talvisota

Talvisodassa noin 900 suomalaista ja 6000 neuvostoliittolaista sotilasta jäi sotavangiksi. Vankeusaika jäi lyhyeksi ja jo huhtikuussa 1940 palautettiin 5572 neuvostoliittolaista ja 838 suomalaista sotavankia kotimaahansa. Neuvostoliitossa tuomittiin noin 500 entistä sotavankia "valansa pettäneinä" kuolemaan ja loput lähetettiin vankileireille. Suomessa sotavangit otettiin vastaan huojentunein tuntein, koska kadonneiden todettiin olevan elossa ja he saattoivat palata kotiinsa jo muutaman viikon kuluttua vankien vaihdosta.Talvisodan aikana ei tiettävästi yksikään alajärveläinen joutunut sotavangiksi. Kadoksiin joutui muutamia.

Jatkosota

Jatkosodassa joutui vangksi noin 3400-3500 suomalaista ja 64 000 neuvostoliittolaista, joista palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944 noin 44 000.sotilasta. Lapin sodassa vangiksi jäi 16 tai 17 suomalaista sotilasta. Jatkosodan jälkeen palautettiin maahamme vain noin 2000 suomalaista sotavankia. Suuri osa vangeista oli kuollut kuulusteluissa, kuljetuksissa ja leireillä. Myös sotavankeudesta selvinneiden vankeusaika oli ollut hyvin raskas. Kesti kauan, ennen kuin sotavangit saattoivat puhua julkisesti kokemuksistaan, oikeastaan vasta vuonna 1960-luvun lopussa.

Suomalaisilla sotavankileireillä kuoli noin 18 000 neuvostoliittolaista vankia. Kuolleisuus oli suuri sodan alussa talvella 1941/42. Syynä oli vankien jo vangiksi joutuessaan huono terveys- ja ravitsemustila, suomalaisten valmistautumattomuus ottamaan vastaan näin suuria sotavan- kimääriä sekä muonituksen riittämättömyys. Yli 40 000 vankia työskenteli eri vaiheissa suomalaisissa maalaistaloissa isäntäväen ohjauksessa. Monet saivat lähes perheenjäsenen aseman. Noin 1000 neuvostoliittolaista sotavankia teloitettiin tai ammuttiin kapinoinnin tai karkaamisen johdosta. Lisäksi karkasi noin 1400 sotavankia, jotka eivät halunneet palata Neuvostoliittoon.

Jatkosodan pituus vaikutti siihen, että sen aikana katosi tai joutui vangiksi useita alajärveläi- siä. Tässä on lueteltu vain ne sotavangit, jotka palautettiin. Pioneeri Erkki Lepistö joutui vangiksi 12.8.1943 Itä-Karjalassa Jolmajärven itäpuolella. Hän oli suurimman osan vankeus- ajasta Tsherepovetsin vankileirillä. Hänet palautettiin 25.12.1944.
Niin ikään Tsherepovetsin vankileirille joutui Eevertti Ojajärvi, joka jäi vangiksi Karjalan Kannaksella 10.6.1944. Hänet palautettiin 22.11.1944.

Pitkän ja monivaiheisen sotavankeuden eli läpi Kalle Saloranta, joka jäi vangiksi Jolmajär- vellä haavoituttuaan vaikeasti partiomatkalla. Aluksi hän oli sairaalassa Sekesassa ja Soro- kassa sekä Sorokan ja Leningradin vankilassa. Lisäksi hän joutui olemaan useammalla van- kileirllä: Volosovassa, Usmanskissa ja Tsherepovetsissa. Kalle Saloranta palautettiin 22.11. 1944 ja sen jälkeen hän eli pitkän ja rikkaan elämän alajärveläisenä vaikuttajana.

Aselevon ollessa jo voimassa joutui Osmo Korkea-aho vangiksi Kontokissa, Itäkarjalassa 06.08.1944. Häntä ei viety kuitenkaan vankileirille, vaan venäläiset palauttivat hänet 14.09.1944 suomalaisille rintamajoukoille.

Sotien jälkeen Alajärvellä asui myös sotavankina ollut Heikki Hämäläinen, joka oli syntynyt Uukuniemellä. Hän oli haavoituttuaan joutunut sotavangiksi Karjalan Kannaksella ja joutui olemaan yhdeksän kuukautta sotavankina sairaalassa ja vankileirillä.  

(Lähdeteoksena on käytetty Alajärven sotaveteraanit -kirjaa)