Itsenäisyys ja vapaus ovat jokaiselle kansakunnalle luovuttamattomia arvoja. Niiden eteen jokai- nen tekee sen, minkä pystyy. Monien kohdalla maamme itsenäisyyden säilyttäminen on mer- kinnyt suuria uhrauksia, onhan sen vuoksi käyty kolme sotaa. Voidaan sanoa, että oman aikansa ihmiset kantoivat vastuun maamme itsenäisyydestä kunniakkaasti ja hyvin - ja uhrautuen. Sen enempää ei voi tehdä isänmaan ja kanssaihmisten puolesta kuin tekivät ne, jotka aikoinaan lähtivät puolustamaan maatamme.

Vapaussodassa kaatui 3500 valkoista ja 5500 punaista. Sotatoimien ulkopuolisen terrorin seurauksena sai surmansa 1650 valkoista ja 8360 punaista. Vankileireille joutui 80 000 punaista, joista vuoden 1918 kuluessa kuoli n. 12.000 ravinnon puutteeseen ja kulkutauteihin. Vapaussodan kuolonuhrien määräksi tulee 31 000.

Talvisodassa kaatui n. 23 000 suomalaista ja kaikkien kuolleiden kokonaismäärä oli n. 25 000. Haavoittuneita oli 45 000 ja heistä 10 000 jäi invalideiksi. Jatkosodan menetykset olivat 60 605 kaatunutta, 4534 kadonnutta ja 158 000 haavoittunutta, joista 47 500 jäi invalideiksi. Lisäksi tuli- vat siviiliväestön, merimiesten ja raivaushenkilöstön kärsimät tappiot. On laskettu, että Suomen kokonaistappiot vuosien 1939-45 sodissa olivat n. 90 000 kuollutta ja 57 500 invalidia. Sotavankeuteen joutui talvi- ja jatkosodassa n. 4000 suomalaista ja n. 64 000 venäläistä. Sotien jälkeen palautettiin suomalaisista sotavangeista arviolta puolet. Yllättävän suuri määrä venäläisiä sotavankeja menetti henkensä suomalaisten vankileireillä.

Vuosien 1918-1945 sodissa kuoli kaikkiaan n. 121 000 suomalaista, näistä sankarivainajia on kadonneet mukaan lukien n. 97.000. Alajärven hautausmaalla on 147 sankarivaina- jalla erillinen muistokivi ja muistoristi. Lisäki 8 vapaussodassa menehtyneellä on yhteinen muistokivi.

Rajajoki Pietarin lähellä keväällä 2004 sekä Rajajoella oleva sodan muistomerkki, kuvat Kimmo Niskala

Kaatuneitten omaiset Alajärvellä
Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin valtakunnallinen Kaatuneitten Omaisten Liitto kesäkuussa 1945. Ensimmäinen yritys osaston perustamiseksei Alajärvelle tehtiin jo vuonna 1946. Toiminta ei lähtenyt käyntiin, vaikka yhdsitykselle valittiin johtokuntakin. Kaatuneitten Omaiset ry:n Alajärven alaosasto perustettiin virallisesti 30.11.1955. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli pastori Otto Tunturi. Rovasti Tunturi toimikin pitkään yhdistyksen puheen- johtajana. Yhdistys toimii edelleenkin puheenjohtajanaan rovasti Kauko Pylvänäinen.

Kaatuneitten Omaiset ry on pyrkinyt vaalimaan sankaraivainajiemme muistoa ja avustanut kaatuneitten omaisia mm. eläkeasioiden vireillepanossa sekä antanut jonkin verran aineellista apua. Nykyisin se järjestää Alajärvellä kaatuneitten muistopäivän juhlan, tekee vuosittain retken valtakunnallisille Kaatuneitten Omaisten Liiton hengellisille päiville sekä kustantaa jalkahoitoa sotaleskille.

Alajärven sankarihauta-aluetta, Alvar Aallon suunnittelema, lahjoitti seurakunnalle 1955.

Kuka on sankarivainaja?
Sankarivainajan määrittely ei aina ole yksinkertaista. Alajärvelläkin on tästä asiasta käyty monet keskustelut vuosien varrella, kun on hankittu muistolaattoja. Onko sankarivainajiksi laskettava vain ne, jotka ovat kaatuneet kyseisessä sodassa vai myös sellaiset, jotka ovat sodan jälkeen kuolleet sodan aiheuttamiin vammoihin. Lisäksi vaikeutta tuottaa se, ketä pidetään Alajärven sankarivainajana? Ratkaiseeko syntymäpaikka vai asuinpaikka vai kenties kumpikin? Onko Alajärven sankarivainajina pidettävä vain niitä, jotka lepäävät Alajärven sankarihaudoissa?
 
Perinteisesti vapaussodan veteraaneina on pidetty vain valkoisten puolella taistelleita. Olen ottanut mukaan myös punaisten puolella taistelleet alajärveläiset. Lukija voi itse päättää, kuuluvatko he sankarivainajiin vai ei.
 
Näitä sivuja laatiessani olen halunnut kunnioittaa aikaisempien sukupolvien työtä myös sankari- vainajan määrittelyssä. Sankarivainajien tiedot on kerätty "Alajärven sotaveteraanit"- ja "Alajärven vapsussoturit, veteraanit ja lotat"- kirjoista, sota-arkiston internet-sivuilta, sekä vapa- ussodan aikaisia sotasurmia käsitteleviltä internet-sivuilta. Useimpien tiedot on tarkistettu Alajärven kirkkoherranvirastossa olevista dokumenteista.
 
Korjauksista voi ottaa yhteyttä tekijään